Kääntäjä pelaa sanoilla
Pekka Kytömäki kääntää työkseen monenlaista asiatekstiä. Kielen tuntemuksen lisäksi kääntäjältä vaaditaan myös luovuutta.
Tamperelainen Pekka Kytömäki on opiskellut pääaineenaan englantilaista filologiaa ja sivuaineina suomen kieltä ja englannin kääntämistä. Telkkarista tuttu kieli alkoi kiinnostaa yläasteella, kun rullalautailua ja musiikkia harrastaneen nuorukaisen piti saada selvää kansainvälisten skeitti- ja musiikkilehtien sisällöstä. Myös innostavilla opettajilla oli vaikutusta myöhempään opintovalintaan.
”Yliopistolla yllätyin aluksi siitä, miten korkealentoisia osa kursseista oli”, Pekka muistelee. ”Pian huomasin kuitenkin, että Shakespearella ja kumppaneilla oli oikeasti kiinnostavaa sanottavaa. Myös kielioppikursseilla kävi nopeasti selväksi, että ylioppilastodistuksen laudaturista huolimatta minulla oli vielä paljon opittavaa.”
Opintoviikkopankin karttuessa oli aika ajatella tulevaisuutta. Opettajan tai tutkijan ammatit eivät Kytömäkeä kiinnostaneet. Kääntäminen kuulosti suhteellisen kiinnostavalta.
”Ratkaiseva käänne oli teknisen viestinnän erikoistumisohjelma. Se oli vuoden pituinen opintopaketti, johon sisältyi muutama kuukausi työharjoittelua. Tekniikka ei erityisemmin kiinnostanut, mutta käytännönläheisyys ja harjoittelumahdollisuus houkuttivat. Sen jälkeen työelämä imaisikin pian mukanaan – ja maisterin paperit jäivät saamatta.”
Tutkinnon puuttuminen ei ainakaan toistaiseksi ole muodustunut esteeksi. Pekka Kytömäki on huomannut, että yksityisellä sektorilla arvostetaan erityisesti työkokemusta. Tilanne saattaisi olla toinen, jossa tähtäimessä olisi EU tai muu virallisempi taho.
Tehokasta naputtelua
Pekka Kytömäki aloitti kääntäjän uransa freelancerina. Nykyinen työnantaja on tamperelainen käännöstoimisto, jonka suojissa Kytömäki on viihtynyt jo kuutisen vuotta. Toimenkuvaan kuuluu asiatekstien kääntämistä laidasta laitaan.
”Käytännössä istun koneen ääressä ja toimiston koordinaattorit käyvät kysymässä, ehdinkö kääntää jonkin tietyn tekstin tiettynä ajankohtana. Minun ei tarvitse olla yhteydessä asiakkaisiin, vaan saan työt eteeni välikäsien kautta. Aikataulujen arviointiin käytetään tekstien sanamääriä, ja tavoitteena on saada käännettyä tietty määrä tekstiä päivittäin. Sitten vain naputtelemaan!”
Parhaimmillaan naputtelu sujuu nopeasti, eikä oikolukijakaan löydä lopputuloksesta korjattavaa. Kiperän paikan tullen voi kysyä apua kollegalta, joista kullakin on erityiset osaamisalueensa. Käännöstekstien aiheisiinkaan ei kyllästy, kun töiden laatu vaihtelee jatkuvasti.
”Käännettävä materiaali ei tosin ole aina tekstinä erityisen kiehtovaa. Tiukan asialliset käyttöohjeet ja talouskatsaukset eivät juuri jätä tilaa luovuudelle. Olen edelleen varsin epätekninen henkilö, mutta suuri osa kääntämistäni teksteistä käsittelee tekniikkaa. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja vaikeitakin termejä oppii harjoittelun myötä kääntämään ihan sujuvasti”, Pekka tuumaa.
Taitava kääntäjä osaa muokata tekstiä kääntäessään jopa parempaan suuntaan.
”Vaikka kääntäjä ei välttämättä voi ottaa kovin suuria taiteellisia vapauksia, tarkoitus on välittää alkuperäisen tekstin sanoma parhaalla mahdollisella tavalla”, Kytömäki summaa. ”Jos hyvin käy, tuloksena voi olla alkuperäistä selvästi laadukkaampikin teksti. Tekstien lähtötaso vaihtelee laidasta laitaan. Vuosien varrella on tullut nähtyä kaikenlaisia tuotoksia japanilaisen insinöörin kirjoittamasta englannista lukihäiriöisiin teksteihin. Tällaiset toimeksiannot voi nähdä haasteena.”
Laura Friman 11.4.2008